maanantai 14. heinäkuuta 2008

Rakkaus pakottaa kasvamaan ylpeyden yli

Ronja ryövärintytär
Rauhalahden kesäteatteri, Kuopio
Astrid Lindgren
Ohjannut Jari Mäntyvaara
Kuopio 14.7.2008 klo 19

***

Menimme katsomaan esitystä tyttöjen Aino, 9 ja Eeva, 7 sekä vaarin kanssa. Rauhalahden teatteriareena on upea ja upealla paikalla, iso telttakatoksella katettu katsomo ja näyttämö, jonka takana avautuu järvi. Oli sadesää ja saimme teatteriesityksen lisäksi ihailla sateenkaarta sekä useampaakin sorsapoikuetta.

Lindgrenin tarina on klassista perusmuotoa: on kaksi keskenään taistelevaa puolta, jotka ystävyyden kautta liittyvät yhteen. Vastakkainasettelun alkujuuri jäi vähän hämäräksi, oliko se vaikea dramatisoida? Dramatisoimisen ongelmia mietin myös metsän eläinten, kakkiaisten, syöjättärien, voudin nihtien ja muiden kohdalla - tuntuivat vähän irrallisilta. Tällainen muinaiseen satujen metsään sijoittuva tarina vaatii valtavasti mielikuvittelua, kokonaisen oman maailman luomista. Hyvän kirjailijan kynän voimin se onnistuu kyllä, kun voi selittää ja kuvailla, mutta miten teatterissa? Minusta se jäi vähän puolitiehen. Etualalle nousi Ronjan isän kehityskertomus, kuinka hänen sydämensä avartui. Oikeastaan isä nousi päärooliksi, ja pääroolin esittäjä oli myös saanut arvoisensa esittäjän, Kuopion teatterin Jukka Auvisen. Tämä osuus näytelmästä toimi oikein hyvin ja nostatti kyyneleitäkin silmäkulmaan.

Tässä esityksessä taisi olla mukana sekä ammattilaisia että amatöörejä. Ja hyvin meni. Ammattilaisten taito vei esitystä eteenpäin ja amatöörit pysyivät perässä. Muutama puheroolikin oli harrastelijoilla - ihmetytti miksi heille ei ollut annettu langattomia, poskeen teipattavia mikrofoneja siinä missä pääroolien esittäjille, puhe ei oikein kuulunut. Musiikkia oli paljon ja se toimi hyvin, paikalla oli nelihenkinen bändikin. Osasivat laulaa, mutta olisiko johtunut äänentoistosta, että kaikista laulunsanoista ei saanut selvää.

Tärkeimpien katsojien eli tyttöjen kommentit olivat, että olisi saanut olla jännempi. Tytöt antoivat plussaa lauluista. He antoivat arvosanan ****.

Minulta heruu nyt vain kolme tähteä, johtuen juuri dramatisoinnin ongelmista tai kenties siitä, ettei tämä tarina oikein edes ole paras teksti näyttämölle pantavaksikaan.

Väliaikatarjoiluissa olisi parantamisen varaa. Kahvia oli myymässä vain yksi tyttö ja jono oli pitkä. Pullat loppuivat heti jonon alkupäässä. Kahvi tosin oli oikein hyvää.

Ei kommentteja: