Kevyttä mutta hyvää

Taikahuilu
W.A. Mozart
Oopperaseurue Into
yhteistyössä Munkkiniemen yhteiskoulun kanssa
24.9.2008
****

Tämä piti nähdä - perheemme ehdoton suosikkiooppera uuden oopperaseurueen esittämänä ja vielä vanhassa koulussani. Ja koko perhe sisään kympillä! Etukäteen jo googlailin, että mikä tämmöinen ooppera Into oikein on, www.into-ooppera.net , ja kovin kiinnostavalta se vaikutti. Siis pieni vapaamuotoinen oopperaseurue, joka näkyy saavan tukea liike-elämältä, ja tekee yhteistyötä koulun kanssa.

Eikä esitys tuottanut pettymystä. Puolentoista tunnin ooppera oli kevennetty versio, mutta ei liikaa. Kaikki oleellinen oli mukana. Säestämässä oli nelihenkinen jousiorkesteri, piano sekä rummut ja huilu. Lisäksi muutaman Monostatoksen mouruamisen säesti koulun oma rautalankabändi - ratkaisu toimi aivan loistavasti. Lavastus ja puvustus oli hoidettu viitteellisesti ja valoilla. Sekin toimi. Juonenkulku kävi kaikesta kuitenkin selväksi.

Ihan erityisesti on kehuttava naislaulajia. Minun korvaani ovat kaikki valmiita Kansallisoopperan lavalle. Ymmärrän kyllä, miksi he laulavat harrastelijoien Into-oopperassa koulun juhlasalissa eivätkä Mannerheimintien varrella - siellähän nuorten naisten rooleja laulavat yli viisikymppiset daamit, joilla on kiinnitys eläkeikään asti. Ihan viime vuosina olen nähnyt erään ruustinnan Papagenana ja muutaman toisen kypsän rouvan Tatjanana. Ja kun tulee kuolonkohtaus, nämä joutuvat ähkien polvistumaan kuolemaan. Niinpä nuoret naiset saavat odottaa roolejaan sivunäyttämöillä kunnes ovat itse koukkupolvisia. Feministinä en voi kuin valittaa. Jonkun pitää kiireesti säveltää paljon oopperoita, joissa on mummorooleja!

Takaisin Taikahuiluun. Mukanani oli kaksi ala-asteikäistä Taikahuilu-asiantuntijaa, jotka nauttivat illasta. Puheosuuksien tekstit oli käännetty hauskasti ja raikkaasti, ja ohjauksessa oli mukavasti vauhtia. Itse pidin vähän erikoisena sitä, että Paminasta oli tehty aika kevytkenkäinen, hän ei pahemmin tuntunut vastustavan Monostatoksen lähentelyjä. Mistä moinen idea?

Ooppera oli esitetty viikkoa aiemmin MYK:n yläasteikäisille. Kuulin paikalla olleelta entiseltä musiikinopettajaltani Tapsalta, että hyvin oli esitys heihinkin uponnut.

Ainut pitkä miinus tuli siitä, että kaikki laulut laulettiin saksaksi. Veikkaan, että tässä kohden oli tullut rahapula, oikeudet Savonlinnan käännöksiin olisivat varmasti maksaneet liikaa. Laulujen kääntäminen on vaikeaa, siinä tarvitaan ammattilaista. Toivon hartaasti, että jostain löytyy tähänkin rahoittaja, koska muuten voi olla, että koko oopperan idea jää avautumatta koululaisyleisölle.